Mikä on bardo? Buddhalainen välivaihe, kuoleman jälkeinen aika, mutta ei pelkästään tila elämän ja kuoleman välissä, vaan myös taso, jolla ihminen elossa ollessaan liikkuu unen ja hereilläolon välillä.
Kun ihminen kuolee, buddhalaiset uskovat, että bardon kautta hän pääsee nousemaan nirvanaan ja pakenemaan ihmiselämän kärsimyksestä. Mahdollista on myös jälleensyntymä ja putoaminen takaisin elämään. Samanhenkisiin maisemiin sijoittuu Laura Lindstedtin Oneiron (2015): sen naiset päätyivät hetkellisesti elämän ja kuoleman väliseen tilaan.
George Saundersin bardo on myös unen ja hereillä olon välissä, mutta suurin vetovoima on kuitenkin kuolemalla. Elämä yrittää rimpuilla tässä Amerikan sisällissodan aikaan sijoitetussa yhden yön romaanissa. Presidentti Abraham Lincolnin henkinen tila heittelehtii, hän tapaa sodanjohtoa, isännöi juhlia ja menettää päivittäin kymmeniä sotilaitaan. Niin myös sinä traagisena päivänä, jona hänen nuori poikansa Willie menehtyy kuumetautiin.
Saunders on rakentanut kirjaansa loistavan kertojaratkaisun. Kuviteltu henkilö ja todellinen fakta, keksitty tapahtuma ja historiantutkimus yksi kerrallaan astuvat esiin ja kertovat, mitä tapahtuu. Siksi yhden aukeaman aikana on lukuisia erilaisia tulkintoja siitä, minkäväriset silmät presidentillä oli, oliko tapahtumayönä terävä kuunsirppi, täysikuu vai niin pilvistä, ettei taivaankappaleita voinut nähdä lainkaan. Mitkä näistä lähteistä, todelliset vai keksityt, aikalaiset vai jälkiviisaat ovat luotettavia. Se jää lukijan mahdottomaksi, mutta niin kiehtovaksi ratkaistavaksi.
Abraham Lincoln vierailee yön aikana ruumishuoneella, mutta koska presidentti on vielä tukevasti elävien kirjoissa ja reaalimaailman käänteiden syövereissä, hän ei tiedä, mitä öisellä hautausmaalla tapahtuu. Willien kohtalontovereiden tarinoiden ja taustojen vähittäinen paljastuminen on kertomuksen hienoa ydintä.
Yksityiskohtia ja näkemyksiä vyöryy. Samalla kun ne ovat ristiriitaisia, huvittavia ja kiehtovia, päästään kuin vaivihkaa myös syvyyksiin ja itse asiaan. Saundersin katkelmallisesta ja epäluotettavasta kerronnasta syntyy toisiaan täydentäviä surun ja menetyksen tulkintoja. Kuolleet eivät halua jatkaa matkaansa bardosta, kuka mihinkin suuntaan on menossa, eivätkä he liioin halua päättää matkaansa.
George Saunders: Lincoln bardossa (2017 Siltala, suom. Kaijamari Sivill, 415 s)
Lähteenä käytetty romaanin lisäksi sivustoa buddhalaisuus.fi
Kommentit
Lähetä kommentti