"elämä on tylsää jos ei joskus juhli näin"
Irwin Goodmanin esittämä ja Vexi Salmen sanoittama reipastempoinen klassikko on vuodelta 1966. Rämpyttävä kitara ja rempseä rytmi vievätkin kuulijan hetkessä ajassa taaksepäin. Voi melkein kuulla lippalakkisten härmäläisten humalaisen yhteislaulun. Järvi-Suomen leirintäalueet raikaavat, ja 1970-luvun isät pistävät huoltamobaareissa reteesti menemään. Irvisteltiin vain.
"no kuka sitä aina jaksaa olla selvinpäin"
Neljä vuosikymmentä myöhemmin Matti Johannes Koivun tulkinta on erilainen. 1980-luvun pojat istuvat villasukat jaloissa hiljaa huoneidensa nurkissa. He soittavat kitaraa näppäilyotteella, ja taustalla kuuluu tuskin erotettava hiljainen syntikka. Tempo on hidas, ääni hento. Juhlat ovat ohi. Antaa mennä vaan.
"kaikki murheet huuhdotaan me sisältämme näin"
Kommentit
Lähetä kommentti