Suvi Ahola esittelemässä Finlandia-ehdokkaita Tapanilan kirjastossa |
Suositukseksi nousee
Katja Kettu: Yöperhonen
Lukukokemuksina säilyvät
Perttu Häkkinen & Vesa Iitti: Valonkantajat. Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. (2015 Like, 391 s) Vuoden hämmentävin lukukokemus. Ei riittävän hyvä kirja nousemaan suositukseksi, mutta sellainen retki täysin vieraisiin maailmoihin, ettei painu unohduksiinkaan.
Marina Lewycka: Meklareita, hippejä, hamstereita
Unohduksiin painuvat
Italo Calvino: Kenraali kirjastossa. (1993 Tammi, 276 s). Italo Calvino –projektini osa 2/12; tavoitteena lukea italialaiskirjailijan koko suomennettu tuotanto. Kirjoitan lopuksi niistä enemmän. Tämä postuumisti julkaistu kokoelma sisältää novelleja, käsikirjoituksia, lehtiartikkeleita ja romaanin aihioita vuosilta 1943-1984. Ehkä enemmän extra-lukemiseksi Calvino-harrastajille.
Anna Kortelainen (toim.): Avojaloin. 20 tositarinaa Karjalan Kannakselta. (2015 Gummerus, 276 s). Epätasainen kirjoituskokoelma sisältää hyvin mielenkiintoisia tarinoita ja arvokasta historiankirjoitusta, mutta täysipainoiseksi lukukokemukseksi siitä ei ollut.
Sarah Lotz: Kolme. (2014 Karisto, 491 s). Kirjan ulkoasu, ennakkomarkkinointi ja ensimmäiset 100 sivua lupaavat kunnon katastrofi-jännitys-kokemusta: neljä lentokonetta putoaa eri puolilla maailmaa, kolme lasta eri koneista jää henkiin. Erikoista, kuinka seuraavat 400 sivua eivät olleet lainkaan kiinnostavia.
Kommentit
Lähetä kommentti